Rakennuslupa - mitä otettava huomioon

Pääsimme vihdoin syyskuun alussa jättämään rakennuslupahakemuksen! Se on ainakin ensimmäistä kertaa rakentavan silmin valtava prosessi, johon tarvitaan useita mystisiä liitteitä, täytettyjä lomakkeita ja todistuksia. Siksi onkin tärkeää, että lupaprosessia hoitaa asiasta hyvin perillä oleva henkilö, jolla on myös kokemusta yhteistyöstä oman kunnan rakennusvalvonnan kanssa. Meidän rakennusluvan hakemisesta on vastannut arkkitehtimme, joka toimii myös rakennushankkeemme pääsuunnittelijana.

Tämä teksti on kirjoitettu espoolaisen rakennuttajan näkökulmasta, mikäli asut muualla Suomessa, tarkistathan oman kuntasi käytännöt ja vaatimukset kunnan rakennusvalvonnan sivuilta.

Kuka hakee rakennuslupaa

Rakennuslupaa hakee tontin omistaja. Mikäli tontilla on useita omistajia tai se on jaettu hallinnanjakosopimuksella, vaaditaan kaikilta allekirjoitukset lupahakemukseen. Rakennusluvan hakeminen kannattaa ulkoistaa pääsuunnittelijalle eli valtuuttaa hänet hakemaan lupaa puolestasi. Mikäli tontti on jaettu hallinnanjakosopimuksella, kuten meidän tapauksessamme, kaikilta tontin omistajilta vaaditaan yhteinen valtakirja, jossa he valtuuttavat pääsuunnittelijan hakemaan rakennuslupaa.

Rakennuslupaa haetaan oman kunnan rakennusvalvonnasta ja useimmissa kunnissa se onnistuu nykyään sähköisen Lupapisteen kautta. Espoossa tämä palvelu ei kuitenkaan ole käytössä, vaan lupaa haetaan rakennusvalvonnan e-asioinnin kautta. Palveluun voi kutsua mukaan hankkeen eri osapuolia kuten Lupapisteessäkin. 

Ennakkoneuvottelu

Espoossa osa lupaprosessia on ennakkoneuvottelu, jonka järjestämisestä alueen lupakäsittelijän kanssa sopii pääsuunnittelija. Suunnittelija esittelee hankkeen rakennusvalvonnassa ennen luvan hakemista, millä varmistetaan, että hankkeella on edellytykset saada rakennuslupa. Ennakkoneuvottelussa voidaan myös varmistaa millaisia poikkeamia rakennukselle voidaan myöntää, jotta ei turhaan suunnitella ratkaisuja, jotka eivät rakennuslupaa hakiessa mene läpi. Esimerkiksi meidän tapauksessa varmistettiin, minkä verran sisäänkäyntikatos voi mennä istutusalueeksi määritellylle alueelle ja ettei tontin muodon ja korkeusaseman vuoksi ole välttämätöntä järjestää esteetöntä sisäänkäyntiä.

Rakennuslupahakemuksen liitteet

Luvan hakeminen on ajankohtaista kun pääpiirustukset ovat valmiit. Pääpiirustuksiin kuuluu:

• julkisivukuvat
• leikkauskuva
• asemapiirustus
• pohjakuva
• hormipiirustus
• suunnitelma pihan käytöstä

Lista luvan liitteeksi tarvittavista dokumenteista kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta. Espoossa luvan liitteeksi tarvitaan ainakin seuraavat (ja varmaan enemmänkin):

• kaavaote kaavamääräyksineen
• selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta esim. lainhuutotodistus (alle 3kk vanha)
• maalämpökaivon etäisyydet
• energiaselvitys - tämä saatiin Jukkatalojen kautta
• hulevesisuunnitelma
• rakenne- ja perustussuunnitelmat
• katukorkeusilmoitus eli selvitys rakennuspaikan korkeusasemasta
• naapurien suostumukset
• liitoskohtalausunto
• suunnittelijoiden tiedot ja kelpoisuuden osoittaminen

Jos hakemuksesta puuttuu käsittelyn kannalta olennaisia asiakirjoja tai suunnitelmat ovat keskeneräisiä, ei luvan käsittelyä voida aloittaa, eikä arvioitua päätöspäivämäärää antaa. 

Naapurien kuuleminen

Lupaprosessissa isoin meille jäänyt homma oli naapureiden kuuleminen. Naapureiksi lasketaan kaikki viereisten tai vastapäätä olevien kiinteistöjen tai tonttien/alueiden omistajat, joita meille kertyi kaiken kaikkiaan yhdeksän taloa omistajineen, sillä useat meitä lähimmät tontit on jaettu hallinnanjaolla. Naapureille toimitetaan tiedoksi ja tarkistettavaksi hankkeen pääpiirustukset sekä Ilmoitus naapurille rakennushankkeesta -lomake, jonka he allekirjoituksellaan kuittaavat, kunhan ovat tutustuneet heille toimitettuihin piirustuksiin. 

Homman voi ulkoistaa maksua vastaan rakennusvalvonnalle, mutta jos rahan ja ajan säästäminen kiinnostaa, kannattaa homma hoitaa reippaasti itse. Kiinteistöjen omistajatiedot saa tilattua kuulemistarkoitusta varten kaupunkimittauksen asiakaspalvelusta.

Eräänä keskiviikko-iltana lähdimme kiertämään naapurustoa koko perheen voimin ja tavoitimme onneksemme saman illan aikana kaikki naapurit. Koimme itse helpoimmaksi esitellä hankkeemme ihan kasvotusten sen sijaan, että olisimme vain tiputtaneet paperit postilaatikoihin ja toivoneet parasta. Kieltämättä ovelta ovelle kiertäminen vähän etukäteen ahdisti, mutta loppujen lopuksi olikin ihan mukava nähdä millaista porukkaa tulevassa naapurustossa asuu ja jutella joidenkin kanssa vähän enemmänkin. 

Kaikki suostumukset palautuivat meille viikon sisällä, mutta on hyvä huomioida, että tähän kannattaa varata aikaa.

Mitä kannattaa huomioida lupaprosessissa

Varaudu siihen, että luvan hakemiseen ja saamiseen voi mennä aikaa - jopa kuukausia.

Käy tarvittavat dokumentit huolellisesti läpi. Luvan hakeminen puutteellisilla tiedoilla ei hyödytä ketään ja pahimmassa tapauksessa keskeyttää hakuprosessin.

Säästät helppoa rahaa kun kuulet naapurit itse, mikäli se vain on mahdollista.

Luvan hakeminen maksaa. Jokainen kerta. Hae siis lupaa samalla kertaa esimerkiksi autokatokselle tai erilliselle saunarakennukselle, vaikka rakentaisitkin sen myöhemmin. 

Huomioi myös talotoimittajan kanssa tehtävässä sopimuksessa, että se ehtona on rakennusluvan saaminen.

Me purimme tontilla sijainneet vanhat talousrakennukset etukäteen jo ennen rakennuslupaa. Tämä tapahtuu rakennusvalvontaan 30 päivää ennen purkamista toimitettavalla purkamisilmoituksella.

Read More

Hengittävä puutalo

Yksi tärkeimmistä kriteereistämme talolle oli muovittomuus rakenteissa. Kun hautasimme toiveet hirsitalosta, oli selvää, että valitsemme puutalon hengittävällä rakenteella ja siitä emme halunneet tinkiä. Tällaisessa niin kutsutussa ekopuutalossa mineraalivilla ja höyrynsulkumuovi korvataan puukuitueristeellä ja höyrynsulkukankaalla/-paperilla.

Mitä tarkoittaa hengittävä rakenne?

Hengittävässä rakenteessa ilmassa oleva kosteus pääsee vapaasti kulkemaan rakenteen läpi tiivistymättä rakenteisiin. Tämä ei tarkoita sitä, että myös ilma pääsisi vapaasti kulkemaan rakenteiden läpi, vaan hyvin tehty hengittävä rakenne on ilmatiivis. Hengittävällä rakenteella onkin suuri merkitys hyvään sisäilmaan, sillä se tasaa sisätilojen ilmankosteutta pitäen sen luonnollisella tasolla.

Pinnoite, joka ei läpäise kosteutta, voi pilata hengittävän rakenteen. Siksi hengittävyyden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota myös sisäpuolen pintamateriaaleihin, kuten maalehin ja tapetteihin, joiden on oltava muovittomia, jotta ne eivät estä rakennetta toimimasta.

Ekojukka-rakenne

Koska valitsimme Jukkatalon, käytetään talomme seinärakenteena heidän Ekojukka-rakennetta. Siinä mineraalivilla on korvattu kotimaisella Ekovillalla ja höyrynsulkumuovi Intello-kankaalla. Arkkitehtimme neuvosta tajusimme vaihtaa myös tuulensuojalevynä käytetyn kipsilevyn puiseksi runkoleijonaksi, joka on ekologinen ja terveellinen rakennusmateriaali. Ekojukka-rakenne on normaaliin rakenteeseen verrattuna muutamia tuhansia euroja kalliimpi, joten merkittävää eroa mineraalivillaan ei ole.

Kuva Jukkatalo

Ekovilla osana seinärakennetta

Ekovilla tukee ajatustamme ekologisesta talosta. Se valmistetaan kierrätetystä puukuidusta, kuten sanomalehdistä. Eriste on hiilineutraali eli se tuottaa päästöjä vain sen verran kuin pystyy sitomaan ja toimii hiilinieluna sitoen hiilidioksidia. Mitä pidempään talomme kestää, sitä pidempään hiili on varastoituneen myös talomme eristeisiin - ja odotuksenammehan on, että hengittävällä rakenteella varustettu talomme tulee kestämään vuosikymmeniä.

Ekovillaa on käytetty rakentamisessa jo yli 30-vuotta ja sitä on tutkittu niin paljon, ettei sen käyttö talomme eristeenä arveluta meitä. Tutkimusten mukaan Ekovilla on myös lämmöneristeenä tehokas, eikä se vaikuta heikentävästi talon ilmatiiveyslukuun.

Perehdy käytettävän seinärakenteen ominaisuuksiin

Lopuksi täytyy vielä todeta, että en voi sanoa tämän meidän valitseman ekorakenteen missään nimessä olevan ainoa oikea valinta. Valtaosa tuntuu vieläkin rakentavan käyttäen mineraalivillaa ja höyrynsulkumuovia, joten tavassa sinänsä on tuskin mitään vikaa. Arkkitehtitutultani olen kuitenkin saanut mielestäni yhden parhaista rakentamiseen liittyvistä neuvoista: Se, että muutkin rakentavat jollakin tietyllä tavalla, ei ole mikään takuu, että se olisi hyvä tapa. Aina kannattaa kyseenalaistaa.

Read More

Keittiön materiaalit

Keittiösuunnitelmat on meillä aika hyvällä mallilla ja postailinkin taannoin shaker-tyylisestä keittiöstä, jollaista meille on mietitty. Tässä postauksessa perehdytään keittiön materiaaleihin, joiden ominaisuuksien vertailua pidän ihan yhtä tärkeänä kuin itselle sopivan ovimallin valintaa. Keittiö on iso investointi ja siksi onkin hyvä ymmärtää, millaista vastinetta rahalleen saa - etenkin kun kalustetoimittajien tarjoukset samannäköisestä keittiöstä voivat vaihdella useita tuhansia.

Budjetti vaikuttaa materiaalien valintaan

Keittiön materiaaleja valitessa on hyvä miettiä, millaisia ominaisuuksia niillä haluaa olevan, mutta faktahan on, että lopulta käytettävissä oleva budjetti on yksi tärkein ovimateriaalin tai tason valintaan vaikuttava tekijä. Vaikka kuinka haluaisi käyttä aitoja luonnomateriaaleja, on laminaattiovilla ja -tasolla toteutettu keittiö aina huomattavasti edullisempi kuin keittiö, jossa ovet ovat puuta ja taso graniittia. 

Me ollaan kartoitettu useita kotimaisia keittiöfirmoja ja loppujen lopuksi niistä lähes kaikista voisimme saada ulkonäöllisesti toiveidemme mukaisen keittiön. Halusin selvittää myös mahdollisuuksiamme puiseen keittiöön, mutta hyvin nopeasti tuli selväksi, että vaikka kuinka paljon sellaisen haluaisikin, ei budjettimme sitä taida mahdollistaa. Ilman tasoa ja kodinkoneita meidän keittiömme hinta puisena pyörii reilussa 20 000 eurossa, kalustelevystä valmistettuna sen saisi halvimmillaan alle 8 000 eurolla.

Plan B onkin tehdä kompromissi materiaalien välillä, sillä keittiön hintaa saadan viilattua suuntaan jos toiseen ovi-, runko- ja tasomateriaaleja vaihtelemalla. Itselle parhaan kokonaisuuden löytäminen vaatii kuitenkin ymmärrystä käytettävistä materiaaleista ja niiden ominaisuuksista. 

Mikä keittiön ovimaateriaali olisi paras?

Jos budjetti ei taivu kokonaan puiseen keittiöön, se saattaa taipua puisiin oviin. Massiivipuuovet ovat laadukas ja ekologinen vaihtoehto, jotka hyvin hoidettuina kestävät vuosia. Kolhiintuneet tai naarmuuntuneet massiivipuuovet voidaan korjata hiomalla ja elinkaarensa lopussa puuovet voidaan vielä kierrättää energiaksi. 

Vaihtoehto puisille oville ovat kalusteovet, jotka valmistetaan yleensä MDF- tai lastulevystä. Lastulevy valmistetaan puulastuista ja liimasta. MDF-levy on puolestaan kuitulevyä, joka on puristettu yhteen puukuidusta ja sidosaineesta. Näistä kahdesta MDF-levy on kestävämpi ja sen kosteuden kestokin on parempi kuin lastulevyllä. 

Kalustelevy tarvitsee päälleen myös pinnoitteen, jotka nekin vaikuttavat oven hintaan:

Melamiini

Melamiinipinnoitetut ovet tehdään kiinnittämällä kalustelevyn pintaan kuumapuristamalla paperia ja fenolihartsia. Melamiiniovet ovat helppohoitoisia ja ne kestävät valmistustapansa takia hyvin kuumuutta, mutta myös kulutusta. Miinuspuolena melamiiniovissa on saumojen huono kosteuden ja kuumuuden kestävyys.

Laminaatti

Laminaattiovet valmistetaan kuten melamiiniovet, mutta fenolihartsin sijaan käytetään hartsia ja enemmän paperikerroksia. Laminaatti onkin siksi melamiinia kestävämpi, mutta myös kalliimpi.  Jos kalvo-ovien pinta kuitenkin pääsisi jotenkin rikkoontumaan, on niiden korjaaminen mahdotonta. 

Maali

 

Maalatut ovet valmistetaan MDF-levystä ja ne voidaan maalata oikeastaan mihin värisävyyn vain. Maalipinta on herkempi naarmuille ja kolhuille kuin kuin kalvo, mutta naarmujen korjaus onnistuu paikkamaalillla. Ovet voi myös halutessaan maalata joskus uudestaan, mutta valitettavasti helpommalla ja halvemmalla taitaa päästä ovet vaihtamalla. 

Viiluovet

Viilu on lastu- tai MDF-levyn pinnalle liimaamalla ja puristamalla kiinnitettyä aitoa puuta, jonka paksuus on noin millin luokkaa. Viilun avulla ovi saadaan siis näyttämään ja tuntumaan puulta, kun puun syyt erottuvat. Eli jos budjeti ei ihan taivu massiivipuuoviin, mutta ovilta haluaisi luonnollisuutta, on viilu hyvä vaihtoehto. Viiluovea ei kuitenkaan voida hioa, mikäli se naarmuuntuu tai kolhiintuu.

Taso viimeistelee keittiön

Työtasot ovat ehkäpä keittiön tärkein osa, sillä kaapinovien tavoin ne vaikuttavat paljon keittiön ilmeeseen, mutta niiden täytyy myös kestää kulutusta ihan eri tavalla kuin ovien tai kaapinrunkojen. Tasolla on myös suuri vaikutus keittiön lopulliseen hintaan, sillä säästö halvimman ja kalleimman tasovaihtoehdon välillä voi olla tuhansia euroja. Keittiötasot kuuluvatkin siksi monilla tiukan budjetin kanssa taistelevilla pihistä-osastolle.

Laminaatti

+ jäljitelmänä edullinen vaihtoehto puulle, kivelle tai betonille

+ helppohoitoinen

+ kestävä

+ edullinen

- korjaaminen hankalaa

- puu- tai kivijäljitelmä ei läheltä katsottuna anna arvokasta vaikutelmaa vaan pikemminkin päinvastoin

Teräs 

+ kestää kuumuutta ja vettä

+ pitkä elinkaari

+ kierrätettävissä

+ hygieninen

- naarmuuntuu

- äänekäs

Puu

+ ekologinen

+ luonnonmateriaali

+ voidaan tarvittaessa hioa

+ näppärä tyyppi voi asentaa ja työstää tasoa itse taitojensa mukaan

+ hinnaltaan keskitasoa

- ei kestä hyvin vettä tai kovaa kuumuutta (huomiotava esim. astianpesukoneen kanssa)

- huollettava säännöllisesti

- puhdistettava heti, mikäli ei halua tahroja

Kivi

+ kestävä

+ tyylikäs

+ luonnonmateriaali

+ hyvä kuumuuden kesto

- jotkut kivilajit kuten vaalea graniitti tai marmori herkempiä tahroille

- kallis

- huolettava

Komposiittitasot (Durat, Corian, kvartsi, Silestone)

+ kestävä

+ paljon värivaihtoehtoja, myös puhdas valkoinen

+ mahdollisuus saumattomuuteen

- ei kestä kuumuutta

- kallis

- keinotekoinen, kun kyseessä ei ole täyskvartsitaso

Keraaminen taso

+ kestää kuumuutta

+ ei naarmuunnu

- jäykkyys, mistä johtuen kestää huonosti iskuja

- hintahaitarin yläpäässä

Sisäilman laatuun vaikuttavat myös keittiön kalusteet

Materiaalien lisäksi haluaisin nostaa vielä mietittäväksi kalusteiden materiaalipäästöt. Tämä on ehkä asia jota moni ei tule keittiötä hankkiessaan ajatelleeksi, mutta materiaalipäästöjä on myös kiintokalusteissa. Kalusteiden päästölähteitä ovat esimerkiksi maalit, pintakäsittelyaineet ja kalusteissa käytettävät levyt, joista voi pinnoituksesta huolimatta vapautua sisäilmaan päästöjä saumakohdista. Valitsemalla M1-päästöluokkaan kuuluvat kalusteen, voi varmistaa valitsevansa tuotteen, jonka on tutkitusti todistettu kuuluvan parhaaseen päästöluokkaan. Monien keittiövalmistajien sivuilla onkin hyvin mainittu, täyttävätkö tasot tai kaapinovet M1-päästöluokan vaatimukset.

Meneekö edullinen hinta kaiken edelle vai kiinnitätkö huomiota materiaalien ominaisuuksiin? Mikä on sinun tärkeysjärjestyksesi keittiön ominaisuuksissa? 

Read More